Текст песни Korpiklaani - Juomamaa

Kulkureiks’ on meidät luotu
kolpakoita kaatelemaan,
jonka jälkeen toinen juotu,
josta joutuin saattelemaan.

Juomareiks’ kai meidät tuotu
askeltamaan maista ohraa,
kunnes askelmat on juotu,
tiedän aina kotiin ohjaa.

Niityllä silloin on juomaripoikasi rauhaton,
sen hyppelyyn kaukaa me yhdyttiin,
kun se saanut ol’ paljon…
kun se saanut ol’ paljon juodakseen!

Siellä vietiin juotavan väkeä
kuin sammuvat alle lyhteen,
jos on juomari aamua näkevä
sen tuoppi tuo tuttunsa yhteen.

Kuumeista kulkurin jalkaa
vien yli ylväiden metsien.
Huurre kuin hiutaleet alkaa
putoilla taivosta kurkkuhun sen.

Juomamaa on riemujen paikka,
yllä ei arki sen muureille vaikka
tanssin, kun turvata selkäni voisin,
vaan silloin murheita joisin.

Niityllä silloin on juomaripoikasi rauhaton,
sen hyppelyyn kaukaa me yhdyttiin,
kun se juonut on liian paljon.

Kuuraista kulkurin partaa
lämpö talven taivuttaa,
piilostaan metsä huutaa:
”se on ponu joka poikia naurattaa!”

Siellä vietiin juotavan väkeä
kuin sammuvat alle lyhteen,
jos on juomari aamua näkevä
sen tuoppi tuo tuttunsa yhteen.